Viljakäärme · Lajikuvaus · Hoito-ohjeet · Värimuodot · Poikasia · Hankinta · Kuvia · Ohje

Sunglow-viljakäärme

15.05.2007
Sunglow on amelanistinen viljakäärme, jonka kuvitus on tasaisen punaoranssi.

Viljakäärmeen väritykseen vaikuttaa selkeiden mutaatioiden lisäksi myös se, miten punaisen, keltaisen, mustan ja valkoisen sävyt ovat jakautuneet ympäri eläimen ruumista. Erityisen merkittävää on se, miten vallitseva kukin väri on ja minne se on keskittynyt. Epätavallinen värijakauma voi joskus tuottaa erityisen kauniin eläimen. Hyvä esimerkki tällaisesta on sunglow, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan amelanistinen viljakäärme, jolla ei ole aikuisena lainkaan valkoista väriä selkäkuvioinnissaan.

Aikuisen sunglown satulat ovat tasaisen punaisia tai punertavanoransseja ja taustaa hallitsevat puhtaat oranssin sävyt, jotka usein muuttuvat keltaisemmiksi selästä vatsaa kohti edetessä. Itse vatsa on useimmiten lähes valkoinen. Huomiota herättävän sunglowsta tekee sen tasainen väritys, sillä useimmilta sunglow-yksilöiltä puuttuu kokonaan valkoisen värin aiheuttama epäpuhtaus, joka paistaa usein punaisten albiinoiden satuloiden reunoilta ja taustavärin lomasta.

Värityksen kehittyminen

Tästä poikasesta tulee isona sunglow. Poikasen satulan valkoiset ovat äärimmäisen kapeat ja taustan väritys on hyvin oranssi.

Syntyessään sunglow on kuin mikä tahansa amelanistinen poikanen. Siksi sunglow-poikasten tunnistaminen muiden albiinoiden joukosta voi olla hyvinkin vaikeaa. Kahden eri värisen amelanistisen käärmeen poikaset kannattaakin pitää aina erillään toisistaan, sillä usein ainoa keino tunnistaa sunglow muista amelanistisista poikasista on tietää kunkin poikasen vanhemmat.

Sunglow-poikasen väritys on pienenä räikeän punaisen-, pinkin- ja valkoisenkirjava. Punaisten satuloiden reunukset ovat valkoiset ja satuloiden väliin jää oranssi pallukka. Kylkien suomuista löytyy niin valkoista kuin punaistakin väriä. Pikkuhiljaa yksilön kasvaessa valkoinen väri häviää ja oranssi väri valtaa alaa. Parhailla yksilöillä selän kuvioinnissa ollut valkoinen väri katoaa kokonaan jo yhden vuoden ikään mennessä. Useimmiten aikaa kuluu kuitenkin enemmän, joten ei kannata huolestua, jos oma käärme ei muutu heti yhtä kauniiksi kuin sen vanhemmat.

Taustaa

Kun 1980-luvun alkupuolella viljakäärmeiden kasvattajat alkoivat kiinnittää huomiotansa muuhunkin kuin pelkkään amelanistisuuteen, ryhtyi joukko ihmisiä valikoimaan lupaavimmilta näyttävät yksilöt ja lisäännyttämään niitä keskenään. Idea ei ollut uusi, sillä valikoivaa lisäännyttämistä oltiin siihen mennessä käytetty jo paljon normaalin värisille käärmeille. Nykyään erityisen suosittu sunglow kuuluu ensimmäisten tällaisten albiinoiden joukkoon. Alun alkaen värimuodon nimi ei tosin ollut aivan yhtä myyvä, sillä esimerkiksi Kathy Love kutsui niitä nimellä: "ei-valkoinen albiino". Myöhemmin hän vaihtoi nimeksi sunglow (auringonlaskun ruusunpunainen väri), joka erityisen mieleenpainuvana vakiintui pian yleiseen käyttöön.

Sunglown tunnusomaiset piirteet saavutettiin jo muutaman sukupolven ajan kestävällä valinnalla. Siitä huolimatta useat kasvattajat pyrkivät parantamaan eläinten väritystä entisestään. Yksi niistä on voimistaa punaista väriä bloodred-linjojen avulla ja saada aikaan kauttaaltaan syvänpunainen viljakäärme. Toiset taasen yrittävät luoda viljakäärmeen, jonka punaiset laikut erottuvat loistavan keltaisesta taustaväristä. Tämän he toivovat saavuttavansa ensisijaisesti creamsicle ja butter värimuotojen avulla.

Perinnöllisyydestä

Sunglow saadaan aikaan puhtaasti amelanistisista yksilöistä useita sukupolvia kestävän toistuvan valinnan avulla. Kun vanhemmiksi valitaan aina yksilöt, joissa on vähiten valkoista väriä, saadaan muutamassa sukupolvessa yksilöitä, joilta puuttuu valkoinen väri lähes kokonaan. Jotkin kasvattajat yrittivät helpottaa tehtävää risteyttämällä lupaavia amelanistisia yksilöitä hypomelanististen yksilöiden kanssa. He uskoivat, että hypomelanistisuus tekisi satuloiden reunat tavallista kapeammiksi poistaen samalla suurimman osan reunojen valkoisesta väristä. Ikävä kyllä oletus ei pitänyt aivan paikkaansa, sillä ohuet satulan reunat ovat riippuvaisia linjasta eivätkä yksittäisestä geenistä.

Vaikka vanhemmat täyttäisivätkin sunglown määritelmän, voi osaan poikasista jäädä valkoista väriä. Sen takia poikasia ei kannata myydä sunglowna paitsi jos on varmaa, että poikaset täyttävät värimuodon vaatimukset. Valkoisen värin määrää voi hiljalleen pienentää jalostamalla käärmeitä entisestään. Ennenpitkää tulee kuitenkin vastaan raja, jota ei voi ylittää pelkän valinnan avulla. Valinnalla saatavat tulokset tulevat sitä huonommiksi, mitä läheisemmin käärmeet muistuttavat toisiaan. Tulosta voi pidemmällä ajalla parantaa ottamalla mukaan uusia, lupaavan näköisiä yksilöitä tai löytämällä uusi geeni, joka vaikuttaa halutulla tavalla eläimen väritykseen.

Katso myös

Amelanismi (Am), Hypomelanismi (Hy), Creamsicle (Am+Eryi) Bloodred (Bl) Butter (Am+Ca)


Lähteet:

Serpentine Widgets -- Combinations
Kathy Love's Corn-Utopia -- Captive-Bred Snakes Price List
The Corn Snake Manual 2000, Bill and Kathy Love, ISBN 1-882770-54-4

© 2002-2007, Matias Griese
PÄIVITÄ SELAIMESI! Se ei osaa näyttää sivuja oikein.