![]() Pikkuruiset salamanterit kiipeilevät mielellään ja pystyvät kiipeämään jopa pystysuoraa lasiseinää pitkin. Niinpä terraariossa on oltava täysin pakovarma kansi. |
Muodonvaihdoksen jälkeen, maalle noustessaan tuliliskot ovat tyypillisesti kokonaispituudeltaan 3-5 senttimetrin mittaisia, ja ulkoasultaan täydellisiä pikkusalamantereita. Noustuaan maalle nuorukaiset elävät luonnostaan maalla olosuhteista riippuen joitain kuukausia tai jopa vuosia palaamatta ollenkaan veteen.
Maavaiheen aikana ne tarvitsevat terraarion joka vastaa niiden tarpeita. Ne elävät maalla, joten valtaosa terraarion pinta-alasta on oltava maata. Vettä ei tarvita kuin vähän. Lisäksi maalla olevat poikaset ovat usein piilottelevia, joten terraarioon on sijoitettava runsaasti erilaisia piilopaikkoja.
Nuorukaisten terraariota on syytä sumutella päivittäin jotta ilmankosteus pysyy tarpeeksi korkeana, eivätkä pikkuruiset salamanterit pääse kuivumaan. Myös pohjamateriaalin on pysyttävä kosteana. Käytännössä helpointa on, jos poikasten terraarion pohjalla on muutaman sentin paksuinen kerros pyöreää akvaariosoraa, ja soran alla ja seassa on niin paljon vettä että se melkein peittää kaiken soran, mutta ei aivan. Myös kosteaa turvetta voi käyttää pohjamateriaalina. Tällöin sen sekaan ei tarvita yhtä paljon vettä kuin soran sekaan: turpeen tulee olla kosteaa, mutta ei märkää.
Pienet salamanterit tarvitsevat kasvaakseen jatkuvasti pienikokoista ruokaa, kuten pieniä toukkia, kastematoja tai vaikkapa banaanikärpäsiä. Maalla asustavat nuorukaiset metsästävät lähinnä näköaistinsa avulla ja vaativat liikkuvaa ruokaa, joten elävien hyönteisten käyttäminen on helpoin vaihtoehto. Ötököitä voi päästää terraarioon tai ruokakuppiin vapaaksi ja antaa salamanterinpoikasten käydä syömässä omia aikojaan.
Nuoret salamanterit pystyvät kiipeämään pystysuoraa lasiseinää ylös. Niinpä terraariossa on oltava kansi joka estää karkailut. Jos ruoaksi käytetään banaanikärpäisiä, tai muita kiipeileviä ötököitä, kansi pitää myös ne sisäpuolella. Verkosta rakennettu kansi, tai terraarion päälle viritetty verkko, harso, tai vaikkapa sukkahousut ovat hyvä ratkaisu eläinten sisällä pitämiseen.
Kun nuorukaiset ovat saaneet kerättyä tarpeeksi kokoa palaavat ne takaisin veteen. Koska veteen palaamisajankohtaa on vaikea ennustaa, tulee eläimillä olla jatkuvasti tarjolla vesiallas, ja kun ne sinne siirtyvät tulee ne siirtää samanlaiseen akvaterraarioon jollaisessa niiden vanhemmatkin elävät.
