Ruokinta
![]() Aikuiset siniviehkot syövät 3-4 hiirtä kerralla ja ruokahalua riittäisi vielä senkin jälkeen. |
Siniviehkokäärmeet kasvavat nopeasti ja niillä tuntuu olevan jatkuvasti nälkä. Poikaset syövät aluksi hiiren fuzzyjä tai rotan pinkkejä, mutta siirtyvät nopeasti isompiin hiiriin. Aikuiset yksilöt syövät 2-4 isoa hiirtä (30 g/kpl) tai 1-2 pienehköä rotanpoikaa (50-80 g/kpl) kerrallaan. Myös keskenkasvuisille käärmeille voi hyvin antaa usemman ruokaeläimen kerralla. Keskenkasvuisia ruokitaan noin viikon välein ja aikuisia lisääntymisajan ulkopuolella 10-14 päivän välein. Lisääntymiseen käytettäville naaraille kannattaa kuitenkin antaa useammin ruokaa. Ruoka maistuu nahanluontia lukuunottamatta lähes aina, eivätkä nämä käärmeet nirsoile. Lisääntymisaikana koiraat voivat pitää 1-2 kuukauden paaston, ja naaraat voivat lopettaa syömisen juuri ennen munintaa.
Siniviehkoja ruokittaessa on hyvä käyttää pitkiä pihtejä, sillä nälkäinen käärme voi innoissaan iskeä hutia. Jos samassa terraariossa on useampia yksilöitä, täytyy ruokintaa valvoa, etteivät käärmeet ala nielemään samaa hiirtä. Saalistusvietin herättyä käärmeet voivat myös käydä toistensa kimppuun ja ryhtyä kuristamaan toinen toisiaan.
Hoito
![]() Poikaset tarvitsevat enemmän kosteutta nahanluonnin aikana. Wetboksilla kosteutta saa helposti lisättyä. |
Siniviehkokäärmeen perushoito on melko suoraviivaista ja ongelmatonta niin kauan, kuin terraarion olosuhteet ovat kunnossa ja ruokaa on riittävästi. Isoilla paljon syövillä käärmeillä tulee luonnollisesti reilusti kakkaa, mutta ainakin meillä käärmeet ulostavat siististi pohjamateriaalin päälle, josta jätökset on helppo siivota. Seinät ja sisusteet ovat toistaiseksi säästyneet suuremmilta sotkuilta. Siniviehkojen utelias luonne on kiusallinen siivoustilanteessa, sillä käärme saattaa tulla ihan käden viereen ihmettelemään. Jos käsi tuntuu uhkaavalta, voi käärme päättää napsauttaa sitä. Olen ratkaissut tämän pulman niin, että siivoan ulosteet ja vaihdan veden silloin, kun käärme on toisella puolen terraariota. Lisäksi käytän aina nahkahansikkaita ja kerään ulosteet lapiolla, jolloin käärmeen huomio kiinnittyy enemmän lapioon kuin käteen. Uteliaan käärmeen saa parhaiten pidettyä loitolla käärmekoukun avulla.
Nahanluonti onnistuu isoilla yksilöillä yleensä ongelmitta normaalissa huoneen ilmankosteudessa (40-50%). Poikaset ovat ilmankosteuden suhteen tarkempia, ja liika kuivuus kostautuu nahanluontiongelmina. Jos terraarion ilmankosteutta ei saada pysymään sopivissa lukemissa, kannattaa terraarioon sijoittaa wetbox: esimerkiksi kosteaa turvetta laatikossa. Kiinni jääneet nahat täytyy poistaa käsin nyppimällä, ja ne irtoavat yleensä helposti, jos käärmettä pidetään ensin jonkin aikaa märkien paperien joukossa. Erityisesti hännän pää on syytä tarkistaa nahanluonnin jälkeen.

