Ensimmäinen kuvattu sinikieli oli sinikieliskinkki, Tiliqua scincoides, joka on myös yleisimmin vankeudessa tavattu sinikielilaji. Sinikieliskinkistä on kuvattu kolme alalajia: idänsinikieli (T. s. scincoides), pohjoisensinikieli (T. s. intermedia) ja tanimbarinsinikieli (T. s. chimaerea). Lisäksi tunnetaan neljäs alalaji, irianjayansinikieli (T. scincoides ssp.), jota ei ole vielä kuvattu virallisesti (Wilson, 2001).
Idänsinikieli (T. s. scincoides) on yleensä pohjaväriltään ruskea tai harmaa ja selässä on tummempia poikittaisraitoja, jotka jatkuvat pikälle kylkiin ja toisinaan vatsaan asti. Vaaleammalla pohjalla erottuu myös ohuita pitkittäisiä raitoja, mikä on ehkä selvin piirre, joka erottaa ne muista T. scincoides -lajin alalajeista. Monilla yksilöillä kulkee silmän takaa korvan yläpuolelle tumma leveä juova. Etujalat ovat kuviottomat ja vaaleammat kuin takajalat. Idänsinikieli kasvaa noin 43-48 cm pitkäksi, ja sen häntä vaikuttaa paksummalta kuin muilla sinikielillä. Idänsinikieliä tavataan laajalla alueella ja hyvin monenlaisissa ympäristöissä Itä- ja Pohjois-Australiassa.
Pohjoisensinikieli (T. s. intermedia) kasvaa paljon suuremmaksi kuin idänsinikieli, jopa 68 cm pitkäksi. Väritykseltään se on usein vaaleampi kuin idänsinikieli. Selässä kulkevien pohjaväriä tummempien poikkiraitojen keskellä on usein vaaleampia suomuja. Raidat muuttuvat kyljissä kirkkaan keltaisiksi tai oransseiksi ja vaalea pohjaväri muuttuu tummanruskeaksi tai mustaksi. Oranssin/keltaisen ja mustan/ruskean sävyiset läikät muodostavat selkeän kontrastin kylkiin. Pohjoisensinikielellä on vaalea pää, ja silmän takana ei kulje tummempaa juovaa. Etujalat ovat yleensä samanväriset kuin pää, ja takajalat hieman tummemmat. Pohjoisensinikieli elää Pohjois-Australian kuivilla metsä- ja ruohomailla.
![]() Irianjayansinikielien väritys voi vaihdella paljon. |
Irianjayansinikieli (T. scincoides ssp.) löydettiin 1990-luvun alussa, mutta skinkkiä ei ole vielä virallisesti nimetty. Lajin ilmaantuessa lemmikkimarkkinoille epäiltiin sen ensin olevan idän-, pohjoisen- ja indonesiansinikielen sekoitus (Walls, 1996), mutta nykyään useimmat skinkkiasiantuntijat tunnustavat sen omaksi alalajikseen (Wilson, 2001). Irianjayansinikieli on ehkä yleisin lemmikkinä pidetty sinikieliskinkki. Irianjayansinikieli on melko suurikokoinen, noin 45-56 cm pitkä, ja sillä on selvästi pidempi häntä kuin muilla T.scincoidesin alalajeilla. Väritys voi vaihdella hyvin paljon eri yksilöillä, mikä tekee tunnistamisen usein vaikeaksi. Pohjaväri voi olla vaaleanruskea, ruskea, harmahtava, kellertävä tai lähes valkoinen. Poikittaiset tummat raidat ovat selvästi erottuvia ja jatkuvat pitkälle kylkiin asti. Pää voi olla vaalea tai joillakin yksilöillä siinä saattaa olla tummempia sävyjä. Toisilla yksilöillä silmän takana kulkee tumma juova. Etujalat voivat olla vaaleat ilman kuvioita tai tummemmat, joissa erottuu vaaleita pisteitä. Takajalat ovat aina etujalkoja tummemmat. Vatsa voi olla vaalea kermanvärinen, punertava tai kirkkaan punaoranssi. Irianjayansinikieli elää kuivahkoissa trooppisissa ympäristöissä Papua Uusi-Guinean etelärannikolla ja Irian Jayassa.
![]() Tanimbarinsinikielen tunnistaa sen keltaisesta kurkusta. |
Tanimbarinsinikieli (T. s. chimaerea) on melko pienikokoinen, sillä aikuisen pituus jää noin 38-43 senttiin. Tätä Tanimbarin saarilla itäisessä Indonesiassa elävää sinikieltä tuotiin Eurooppaan ja USA:han paljon 1990-luvun puolivälissä kauppanimellä kääpiösinikieli (Wilson, 2001), minkä takia jotkut sekoittavat sen oikeaan kääpiösinikieleen (T. adelaidensis). Tanimbarinsinikielellä on ruskeita poikittaisia raitoja vaaleamman ruskealla tai harmaalla pohjalla, ja sen vatsa, rinta ja alaleuka ovat kullankeltaiset. Suomut ovat sileät ja erityisen kiiltävät. Etujalat ovat enimmäkseen kuviottomat ja takajalkoja vaaleammat. Pään yläpuoli voi olla selvästi alapuolta tummempi, mutta päässä ei ole mitään kuvioita tai raitoja. Joillakin yksilöillä on kokonaan valkoinen vatsa ja selän raidat ovat hopeanharmaat. Näiltä yksilöiltä puuttuu myös keltainen väri, mikä tekee niistä erityisen hienon näköisiä.

