 Yksin elävän berberiskinkin terraario. Kuvassa esimerkki pohjaratkaisusta, jossa 1/3 terraariosta on jaettu väliseinällä. Viileässä päädyssä on sanomalehtipohja sekä kiipeilypuut. Vesikuppi pysyy siistinä, eikä ole aina täynnä hiekkaa. |
Berberiskinkkien terraarion on hyvä olla mahdollisimman suuri, sillä hereillä ollessaan ne ovat usein varsin liikkuvaisia ja vilkkaita eläimiä. Korkeudella ei ole niin oleellista merkitystä kuin pohjan pinta-alalla. Lyhimpänä mahdollisena pituutena terraariolle voi pitää metriä, mutta sitä suuremmat tilat, kuten 120x60 cm, ovat jo suositeltavimpia yhdelle tai kahdelle liskolle. Tilavaatimukseen ei juurikaan vaikuta berberiskinkin ikä tai koko, sillä ne käyttävät koko alueen hyväkseen jo pieninäkin poikasina.
Lähes ainoa suositeltava pohjamateriaali on hiekka. Hienoa hiekkaa (esim. 0,1-1,0 mm) on oltava vähintään 10 cm paksuudelta, mieluusti lähempänä 15 cm ainakin paikoitellen. Matalassa terraariossa hiekka vie liikaa tilaa, joten noin 50 cm korkeat seinät ovat sopivat. Terraariossa on oltava hyvä ilmanvaihto. Käytännössä suuri akvaario, jota huolletaan verkkokaton kautta, onkin näille kaivajille paras vaihtoehto. Akvaarioon on helppo laittaa paksu hiekkakerros. Skinkeillä on nimittäin tapana viskoa hiekkaa ympäriinsä kaivautuessaan, eikä pohjamateriaali välttämättä pysy terraarion sisällä jos seinissä on rakoja tai liukuovet. Liukuovelliseen terraarioon on myös vaikea saada mahtumaan riittävän paksua hiekkakerrosta. Akvaarioon on syytä tehdä verkkokatto, mikä estää liskoa karkaamasta. Verkkokatto takaa myös riittävän ilmanvaihdon koko terraarioon.
 Poikasen metrin pitunen koti. Hiekkaa on vain murto-osa verrattuna aikuisten terraarioihin. |
Nämä skinkit pitävät myös kiipeilystä, joten terraarioon on hyvä sijoittaa muutamia tukevia ja paksuja oksia ja kiipeiltäviä kiviä. Hiekan päälle ei saa kuitenkaan laittaa mitään painavaa, sillä berberiskinkki voi kaivellessaan jäädä esineiden alle puristuksiin ja loukkaantua vakavasti. Kaikki oksat ja kivet on asetettava sekä mahdollisesti myös kiinnitettävä terraarion pohjaan, ja hiekka kaadetaan pohjalle tämän jälkeen. Berberit ovat sinnikkäitä mutta kömpelöitä kiipeilijöitä, joten puunkarahkat eivät saa olla kovin korkeita, ettei skinkki vahingoitu esimerkiksi pudotessaan. Toki myös vapaata juoksentelutilaa tulee jättää reilusti.
Yksi piilopaikka lämpimässä päässa ja pari viileässä on riittävä, kunhan lisko tuntee pääsevänsä helposti turvaan tarvittaessa. Suurehkot korkkikaarnanpalat eläinkaupoista on todettu käytännöllisiksi: ne toimivat sekä piilopaikkoina että kiipeilytasoina. Korkki on niin kevyttä, että sen voi turvallisesti asettaa hiekan päälle.
Yleisesti ottaen terraarion viileämpi pää on tarkoitettu kiipeilyyn ja muuhun puuhailuun, lämmin puoli taas lekotteluun ja lämmittelyyn sekä usein myös nukkumiseen. Eräs ratkaisu on rakentaa pitkään terraarioon matalahko väliseinä, jolloin korkeintaan 1/3 terraariosta on sanomalehteä ja vain suurempi, lämmin alue hiekkaa. Jos skinkki tekee tarpeensa pääasiassa viileään päähän, on sanomalehti helppo siivota ja vaihtaa. Tällainen sisustus myös tekee kiipeilypuiden turvallisen asettelun helpommaksi. Ratkaisu ei kuitenkaan täysin poista hiekan siivilöimisen tarvetta. Kokemukseni mukaan kaikki berberit eivät käy sanomalehtipuolella juuri koskaan, joten niiden elintila saattaa pienentyä verrattuna siihen, että koko pohja on hiekan peitossa. Hiekka tulee vaihtaa kokonaan puhtaaseen noin puolen vuoden välein. Ulosteet sekä nahanpalat voi poistaa kätevästi käymällä koko hiekka läpi kerran viikossa keittiö- tai teesihdillä.